Olen juonut tänään lukemattomia kupillisia kahvia. Yksi kuppi, kaksi kuppia, kolme plus viisi kuppia; kuppi on rakkaimman kulutushyödykkeeni mittayksikkö.Kuten olettaa saattaa, saatan havaita itsessäni tyypillisen kahvineuroosin oireita: sydämen lyöntitiheyden nopeutuminen, keskittymiskyvyttömyys, unettomuus, ahdistuneisuus sekä joka aamuinen päänsärky ennen ensimmäistä kahvikupillista. Samaan aikaan kun minä juon  kahvia ja katselen ulkona kukkivaa omenapuuta korjaa kenialainen maanviljelijä vuosittaista kahvisatoaan, sillä tähän aikaan Keniassa Coffee arabica -puun hedelmät alkavat olla kypsiä kerättäväksi. Tyypillinen suomalainen juo noin viiden pensaan verran kahvia eli 10kg vuodessa. Minä arvelisin että olen onnistunut jopa ylittämään tämän kahvin suurunkulutuksesta kärsivän kansan keskivertokulutuksen. Ainakin sunnuntaisin ja aamuisin. Ja sen lisäksi silloin tällöin.

Minä juon kahvini yleensä maidon kanssa. En siedä kahvin makua ilman maitoa. Toisaalta sokeri tekee siitä todella vastenmielisen makuista. Itse asiassa kahvissa on aina karvas hapan maku, joten olen päätellyt että sen suosio nautintoaineena täytyy perustua sen keskushermostoa piristävään vaikutukseen. On hämmentävää mitenkä Afrikasta kotoisin oleva kasvi on juurtunut niin syvälle suomalaiseen kulttuuriin: sille on pyhitetty jopa aivan oma taukonsa nimeltä kahvitauko. Se lienee sukua sanalle tupakkatauko. Molemmat tauot levisivätkin samoihin aikoihin 1600-luvun mannereurooppaan, joten niillä on pitkä yhteinen historia euroopan mantereella Itä-Intian kauppakompanioiden tuodessa uusia tuotteita idästä. Tupakka ja kahvi tehostavatkin sopivasti toistensa vaikutusta. Onneksi minä en siedä tupakkaa, joten en ole koskaan onnistunut kehittämään addiktiota kyseiseen huumausaineesen. Kahvipavuista voisi tehdä myös alkoholipitoista juomaa sen suuresta monosakkaridipitoisuudesta johtuen. Tällaista juomaa nautittiin joskus vuosituhat ennen Jeesuksen syntymäpäivää Etiopiassa. Varsinaisen kahvijuoman keksivät luultavasti arabit 1200 -luvun tienoilla. Arabit tapasivat suomalaisten tavoin kestitä kahvilla vieraitaan. Kahvinjuonti onkin levinnyt nykyisin niinkin laajalle, että monet valtiot ovat sen tuotannosta riippuvaisia. Arvoltaan kahvi onkin maailmankaupan vaihdetuin raaka-aine heti mustankullan jälkeen. Vuotuinen tuotto onkin 7 miljoonaa tonnia. Kun yksi puolenkilon kahvipaketti maksaa noin kolmisen euroa, siitä vain pieni osa menee maailman 20 miljoonalle kahvinviljelijälle. Minä en viitsi edes mainita etten tietenkään osta sitä Reilun kaupan kahvia, vaan Juhla Mokkaa. Mutta tuen kuitenkin kahvintuotantoa muuten niin vahvasti kuin vain voin näin kuluttajana. Teen sen vaikka oman terveyteni uhalla.